Kesälomapäivitykset ovat jäänet paitseloon, mutta nyt
jatkuu eli
Isokarilta matkamme jatkui Katanpäälle, jossa oli
alunperin tarkoitus vain piipahtaa. Idean Katanpäällä heilahtamiseen saimme
Uudenkaupungin terassilla eräältä pöytäämme istahtaneelta miekkoselta. Saari
vaikutti kuitenkin niin kivalta, että päätimme muuttaa suunnitelmia ja tutustua
saareen heilahtamiseen sijaan oikein kunnolla. Matka Isokarilta Katanpäälle oli melkoista röykytystä ja vaikka
satama oli suhteellisen suojainen painoi tuuli mereltä päin sen verran
voimalla, että osa käytössä olevista poijuista oli painunut pinnan alle.
Laiturointi aiheutti hieman päänvaivaa, mutta onneksi eräässä veneessä oli
rempseä miesseurua, joka hienoisella (postiivisella)suunsoitolla höystettynä
auttoivat meidät maihin ja kehottivat ottamaan hamsuupit ja mehän otimme, ihan
vain kehoituksen vuoksi.
Katanpään historia luontoineen ja tarinoineen oli äärettömän mielenkiintoinen. Opastettu kierros ei sopinut aikatauluihimme, joten tutkimme saaren omin päin. Onneksi moniin mielenkiintoisiin saariin on pystytetty opastauluja kertomaan saaren historiasta. Hyvin pääsimme jyvälle saaren tapahtumista ja samalla tuli oikein mukavan mittainen iltalenkkikin tehtyä. Tänne aiomme joskus uudestaan.
|
Tykkitie |
Suosittelen varaamaan aikaa saareen tutustumiseen ja ehdottomasti siirtymään saaren itäpuolelle auringonlaskun aikaan. Vai mitä sanot näistä
auringonlaskun kuvista? Kuvat on siis otettu Katanpäältä. Satamamaksu sähköineen 15 e ja vessat riittävän siistit ja lähellä. Myös kahvio löytyy saaren keskeltä puuvesitornin kupeesta ja saunojakin saa varata. Satamassa oli reilu kymmenkunta venettä ja hiljaista oli kuin huopatossutehtaalla.
|
Puinen vesitorni |
|
"Mikäli mielesi tekee murtautu vesitorniin, tee se tällä avaimella!" |
|
Hunnutettu tykki |
|
Näkymät merivartiotornista ovat niin huikeat, |
|
että hiljaiseksi ja pieneksi vetää. |
|
Värit! |
|
Kurkkaa muut auringonlasku kuvat täältä. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti