keskiviikko 27. elokuuta 2014

Taivaanrannanmaalari

Tiedättekö, kun joskus joku on niin riipaisevan ihmeellistä, että mieli meinaa revetä?!



Tässä yksi sellainen Jussarössä koettu hetki.
Kuka muu muka pystyisi luomaan tuollaisen sielun sopukoita kipristelevän interaktiivisen taidenäyttelyn  taivahalle kuin luontoäiti tse?

"Kuljin läpi aavikon, kahlasin läpi kuusikon
Seilasin yli aavan meren, mutta mistään en löytänyt onnea
Mitä nyt jaan, Mitä nyt jaan.

Vaikka kuinka koetin nähdä ja ymmärtää paremmin
Ehkä sittenkin ymmärtämättä, vois olla helpommin

Lauluni laulan sulle, kun kesäyön aurinko laskee
Ja pohjolan lempeät tuulet vastaa uua uua uua uuu
Läpi yön lauluni sulle, se kaikuu järveltä kaskeen
Ja pohjolan lempeät tuulet vastaa uua uua uua uuu
En tiedä oonko enää sun

Ohitin myös kaupungin, vaelsin ohi tunturin
Löysin polun, metsän ja joen
Tunsin, et ehkä mä turvassa täällä nyt oon

Ja täällä nyt oon...
-kuningasidea-

Kuvasta ja kuvan tuomasta voimakkasta muistosta pulpahti mieleeni pätkä Kuningasidean kipaleesta. Sanat osuvat ja uppoavat uskomattoman hyvin kuvaushetkeen.  

-XOXO-

ps. Harmi, että ensin kamera haukkaa palan todellisesta näkymästä, sen jälkeen pienennys puraisee siivun, oman osan ottaa myös bloggeri ja lopun vie väärin säädetty näyttö. Ehkäpä tuosta nyt jonkinlaiseen fiilikseen kuitenkin pääsee, pääseehän? 


perjantai 8. elokuuta 2014

Terveisiä Stora Fageröstä



Stora Fagerön taivas on kumpupilvinen. Aurinko helottaa sieltä missä pilvet eivät peitä sen säteitä. Ilma on helteinen ja mieli seesteinen. Voiko päivä enää paremmin alkaa?

Voi, sillä etelätuuli toi sinilevän pirulaisen rantaan ja sotki aamu-uintiaikeet. Eilen sinilevä lillui kauempana ulapalla ja ranta oli putipuhdas.

Saaressa ei ollut taaskaan kovin kummosta ruuhkaa. Tullessa kolme venettä, jotka poistuivat pian ja tilalle tuli kaksi purjevenettä, jotka olivat aamulla poistuneet, ennen kuin me edes viitsimme silmiämme avata.

Fagerössä ei tainnut olla koko viime kesänä puita. Nyt niitä oli vino pino. Joskin pöllit piti itse pieniä, mikä ei menoa haittaa. Mukavaa iltajumppaa.

Nyt matka jatkuu sinne minne kippari kuljettaa. Vettä kölin alle ja aurinkoisia hetkiä kaikille!

keskiviikko 6. elokuuta 2014

Kuivalle kipparille

Minä olen kuiva kippari tai tarkemmin ottaen kuivakka veneiljä. Ihoni on kuiva. Se ritisee ja ratisee suihkun jälkeen ja kiljuu rasvakerrosta pinnalleen. Kotioloissa tuo ei ole mikään ongelma, mutta reissussa ei koskaan tiedä missä pääsee peseytymään. Usein satamien saunojen pukutilat ovat kuumia ja kosteita, joissa iho ei jäähdy hetkeksikään ja nahkealle iholle rasvan levittäminen on nihkeää. Voihan sitä myöhemmin veneessä rasvata, mutta olen yleensä laiska siinä ja sitten kirraa.


Nyt olen löytänyt erinomaisen ratkaisun tuohon ja se on Nivean In-shower Body Lotion/Milk eli "suihkurasva". Kun tuotetta mainostettiin telkkarissa, naureskelin että pöljä tuote, mutta jostain syystä päätin kuitenkin kokeilla ja nyt tuo kuuluu veneen vakiovarusteiseiin. Rasva jättää iholle miellyttävän tunteen ja kirraamisesta ei ole tietoakaan. Suihkun jälkeisen rasvaamisen voi unohtaa kokonaan. Käytän tuota myös kotona, mutta parhaimmillaan se on juuri mainitsemissani hikisissä ja ruuhkaisissa pukutiloissa. Tässäpä siis oiva vinkki muillekin kuiville tyypeille!