perjantai 21. helmikuuta 2014

Virtaa vedestä


Bongasin uusimmasta Kipparista (2/2014) mielenkiintoisen laturin, joka lataa mm. luurit vedellä. Polttokennoakkuun kipataan vettä ja johdon päähän tökätään puhelin, tabi, navigaattori tms. Kuulostaa kätevältä, mutta myös kemiaa/fysiikkaa ymmärtämättömän korvissa epäilyttävälle.
myFC PowerTrekk -nimiseksi ristitty laturi oli mukana myös venemessuilla. Lahopäänä nimi eikä maahantuoja jääneet mieleen ja lehtikin oli kotona, joten en onnistunut tuotetta messuilta löytämään. Niissä kojuissa joissa asiaa kyselin katsottiin silmät pyöreinä takaisin ja vastauksena oli hämmentynyt ei. Saattoi vika oli kysymyksen asettelussa (hih), sillä "onko teillä sellaista vihreää laatikkoa, johon kaadetaan vettä ja sen jälkeen puhelin latautuu" saattaa kuulostaa hassulta. Olisin halunnut nähdä laitteen livenä ja vähän tentata maahantuojaa. Nyt jouduin tyytymään googleen ja maahantuojan sivuihin ja edelleen mietin, että onko tuossa ideaa vai ei?
Kojeen sisällä on latauskiekko, joka aktivoituu vedestä. Yhdellä kiekolla saa ladattua akun täyteen missä vain. Mutta kuinka paljon kiekko maksaa? Ja meneekö kiekkojen hankkimisen myötä koko jutun juju? mFPT:ssä on latauskiekon lisäksi myös oma akku, jonka saa ladattua usb:n kautta. Varmasti kätevä kone pitkillä vaelluksilla ja vastaavilla, mutta ei ehkä tarpeellinen rannikkoveneilijälle. Maailmanympäryspurjehtijallakin voisi toimia... Jätän asian hautumaan ja palaan siihen sikälimikäli kohtaan sellaisen henkilön joka osaa asiaa riittävästi valottaa!

PowerTrekk:ä maahantuo myös GoPro-kameroita maahantuova FutureRetail. Heidän sivuilta löydätte hieman enempi faktaa ko. kojeesta. Outnorth myy sitä verkkokaupassa hintaan 118,90. Ja nyt löytyi kiekoille hintakin, 3 kiekkoa n. 16 e. Kyllä tuo hätävaralaturin hommiin taitaisi joutua...

keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Venemessut 2014

Pari sanaa venemessuista. Kuvat ovat kehnohkoja, pahoittelut siitä. Oli muka niin kiire, ettei edes kunnon kuvaa kerennyt ottamaan. Joopa joo... 


Olihan se venemessuille singahdettava. Odotusarvo tarjonnan suhteen ei ollut korkealla, joten pettymyksiäkään ei tullut. Veneen ja etenkään hulppean jahdin osto ei ole ajankohtainen, joten mielenkiinto oli ehkä enempi yksityiskohdissa. Onhan kuitenkin kaikkea isoa ja tavoittamattomissa olevaa mahtava tuijottaa...

Iso vene

Isompiin paatteihin pääsi ajanvarauksella ja meillä ei sellaiseen ollut aikaa, joten jäi jahtien ihailu vain ulkopuoliseksi. Targoihinkin oli tunkua, joten jätettiin nekin ensi vuoteen. Huiman hintaisia nuo Targat, mutta on ne kyllä upeita ja ihailtavia. Halkovat vedenpintaa kuin juna kiskoja.... Tiesittekö muuten, että Targat ovat kokonaan kotimaisia? Tiesitte varmaan, mutta meille se tuli ihan uutena tietona. Mahtava tieto!

SOLD!

Joku onnellinen oli sitten tehnyt kaupat Nord Star 37 Patrol -veneestä. Tässä paatissa käytiin oikein sisälläkin, olihan siellä hienoa, mutta tunnelma puuttui. Ehkä se tulee käytön ja elämän myötä. Tai tunnelmaa ei tunne, koska alitajunta tiedostaa ettei missään elämänvaiheessa ole varaa tämän hintaiseen veneeseen. Ainakaan ilman lottovoittoa... Utelias puoleni toivoi, että veneen uusi omistaja olisi patsastellut veneensä vieressä ;)

Mieletön Bavaria
Tämä jättimäinen Bavaria puhutteli, vaikken purjehtija olekaan. Mietin vain, että kuin valtavat purjeet tuon kokoinen paatti tarvitsee?


Keulapotkureihin kiinnitin jostain syystä huomiota monenkin veneen kohdalla. Tässä yksi purjeveen pohjasta kuvattu keulapotkuri.

Yleisen hengailun lisäksi tutustuimme Wihurin osastolla sähköpyttyyn sekä lämmittimeen, joka ottaa lämmön suoraan koneesta. Merkki ei nyt jäänyt mieleen, mutta Wihurin myymä laite on kotimainen ja se tehdään tilaajan tarpeiden mukaan eli se on muokattavissa. Ja jotain muutakin parempaa siinä oli kuin ulkomaalaisissa kilpailijoissaan... Olisiko ollut, että käyttää lämmön tehokkaammin hyväkseen kuin muut.
Apollossahan on Wallas, mutta sen lämpö menee etu- ja takakajuutttaan eli ohjaamoon ei ole ohjattu lämpöä lainkaan. Periaatteessa se ei ole tarpeen, ihminen pysyy vaatteilla lämpimänä, mutta kostealla kelillä lämpö pitäisi ikkunat auki. Eli tarkoitus olisi joskus hyödyntää koneiden lämpö etupäässä pitämään ikkunat auki ja jos siinä ihminen lämpiää, niin ei siitäkään haittaa ole.
Katsoimme myös uusia koneita ihan huviksemme. Kahden isomman myllyn hankkiminen maksaisi enemmän kuin koko Apollon arvo on. Mutta saahan sitä haaveilla, vai mitä?
Kuskin penkkejäkin katseltiin, mutta sopivaa ei löytynyt ja tuskin löytyy. Tarvikepuolelle kaipaisin markkinameininkiä eli enempi nokkelien tuotteiden ja ratkaisujen täsmämyyntiä.

Länsman tyhjennyspumppu
Yksi riemastuttavimmista uutuuksista(?) oli Länsman tyhjennyspumppu. Kyseinen malli ei tarvitse toimiakseen sähköä eikä muutakaan virtaa. Voimansa se ottaa köyteen kohdistuvista nykäyksistä. Innovatiivinen keksintö!

Kaiken kaikkiaan kannatti käydä ja nyt tuntuu, kuin kevät olisi taas aimoaskeleen lähempänä!

lauantai 15. helmikuuta 2014

Sukellus lepuuttajasukkien sielunelämään

Apollolle luvattiin, että kauden alkuun mennessä kaikki kuusi lepuuttajaa on sukitettu. Tarkoitus olisi tehdä kyseiset sukat itse, jotta niihin saisi jonkun "jujun". Ensin vain pitää tutustua tuon sukan sielunelämään. Eli mikä materiaali olisi paras? Suurin osa myytävistä on joustofroteeta, osa ei kerro materiaaliaan ja jossain löysin merkinnän akryylikankaasta. Jotenkin frotee kuulostaa ällölle. Materiaalina se ei ole kovin hohdokas ja eikös se ime itseensä kaiken lian. Pääsääntöisestihän fenderit eivät kosketa vettä, vaan nakottavat joko telineissään tai roikkuvat ilmassa veneen kylkiin nojaten. Mutta joskus on tilanteita, jolloin ne täytyy laskea veteen asti ja ne paikat ovat yleensä satama-altaita, jossa killuu kaikenlaista. Äkkiseltään voisi kuvitella, että frotee on kuin sieni ja se ei kuulosta kovin "herkulta". Haluaisin kuitenkin uskoa, että froteelle on syynsä, koska sitä käytetään. Onko syy kausikäyttöisyys eli kauden jälkeen roskiin ja uutta tilalle? Vai puhdistuuko frotee niin hyvin pesussa, että saa lisäaikaa?

Jahka tuo materiaaliasia saadaan ratkaistua, pitää päättää malli. Kuukkelointi ei oikein meinannut tuottaa tulosta, kunnes keksin laittaa kuvahakuun hakusanat boat fender covers. Jo pukkas ruudulle kuvaa jos jonkinlaisesta sukasta.
Tehdäkö sellainen joka suojaa vain suoran osan? Vai sellaisen joka peittää kaiken, paitsi köysilenkit? Resorilla vai ilman? suuakkoihin kuminauhat vai tarrat? Ja minkä värinen tai tuleeko kuvioita? Jos valta olisi vain minulla, niin retkokukkakuosilla mentäisiin. Näkyisi kauas ja kaikki tietäisivät kuka kulkee. Miesväen "konservatiivisen" puolen vuoksi täytyy tyytyä harmonisempaan vaihtoehtoon. Mutta kyllä minä siihen jotain kivaa keksin...

Vinttikamarin Hiipu on tehnyt sen minkä minä aion eli ommellut sukat itse.

Mites tällaiset luxusjahtityyppiset patukat?

Kuvalainaus http://www.mecoastmarine.com/testimonials.shtml

Vai lähtisinkö virkutuspuuhiin ja virkkaisin sisalista tyköistuvat sukat. Joku rouva jossain satamassa sanoi, että oli tehnyt muttei tykännyt... Kommentti jäi kummittelemaan mieleen.  

Weranna's blogissa sukat oil virkattu kalastajalangasta... hmmm. mielenkiintoista. Hermo kyllä taitaisi mennä kuuden isohkon "huputtamisessa" kalastajalangalla. Laitan kuitenkin korvan taakse.

Päädytään sitten mihin materiaalin ja malliin, niin vielä täytyy huomoida materiaalin uv-kestävyys, suolat ja sun muut. Sekä hankauskestävyys, värinpitävyys pinteessä olleessaan. Alkaa mennä jo tieteen puolelle. Voikon siis olla, että marssin venemessuille ja ostan froteiset hintaan 15 e / pari. Tylsää, mutta ehkäpä järkevää ja helppoa...

Sikäli mikäli kokemuksia lepuuttajasukista löytyy, niin jaattehan ne kansamme?!

XOXO

tiistai 11. helmikuuta 2014

18.7.13 Kasnäs (Kemiönsaari) - Itäsatama (Hanko)

Kesälomamuistelot jatkuvat

Kasnäs
59°55,2' -  22°24,5'

Itäsatama
59° 49,2´ - 22° 58,3´

Aamu valkeni epämääräisenä. Sataakko vaikko paistaa? Pilven repaleita leijaili taivaalla pohtien samaa kuin me aamiaisemme äärellä Apollossa. Ilmallahan ei nyt sen suurempaa merkitystä ollut, kuin että Hangossa kuuluu paistaa aina aurinko ja Hankoon olimme suuntaamassa. Hieman siinä paattia aamupuhteina putsattiin ja tuupattiin tuubillinen vaseliinia vaseliinisäiliöön. Apollon akseleita pitää voidella noin kolmen tunnin välein, jotta potkurit pyörivät jouhevasti. Tai kai siinä oikeastaan akseleita rasvaillaan... Tiskit tiskattiin satamarakennuksessa ja sen jälkeen olikin aika nostaa lepuuttajat ja irrottaa köydet. 

Kasnäs siintää horisontissa ja Jorma pitää perää
Kuvateksti kirvoitti kysymyksen, että onko horisontti siellä mihin katsot vai vain sinne minne suuntaat eli edessä? Voiko siis sanoa, että Kasnäs siintää horisontissa, vaikka se jääkin perän puolelle? Kasnäs siintää perähorisontissa? Onneksi Wikipedia tietää vastauksen, "Horisontti eli taivaanranta on näennäinen viiva..."

11.15 kirjattiin lokikirjaan lähtöajaksi ja suunnilleen 10 solmun marssivauhdilla 13.45 saavuttiin Itäsatamaan. Tai tarkemmin 13.45 on se hetki kun paatti on turvallisesti köytetty laituriin. Päätimme hieman treenailla poijukiinnitystä ja laituriintuloa kahdella miehistön jäsenellä. Kolmannella oli osallistumiskielto. Ei se  nyt ihan oppikirjan mukaan mennyt, mutta ei siitä paljon puuttumaan jäänyt, joten kehityskaari on ollut nouseva.

Muutama purjehtija ja me
Matkalla oli runsaasti menijöitä, pääsääntöisesti purjeilla kulkevia aluksia. Tuulet olivat ilmeisen otollisia, vaikkakin moottorimiehistölle meri näytti suhteellisen tyyneltä.

Kattohuoneisto
Erään järeämmän puoleisen tolpan nokassa (juu, tiedetään merimerkki) oli jollain kookkailla lintusilla muhkea asumus. Vaikka kuinka räpsin ja räpsin, tämän parempaa kuvaa en onnistunut nappaamaan. Enkä ole onnistunut selvittämään heidän henkilöllisyyttä. Että jos joku osaa sanoa mitä rotua nuo edustavat niin otan tiedon kiitollisena vastaan. 


S-kyltin vieressä on elämää nähnyt ja kokenut raunio. Olisi hauska kuulla tämänkin pytingin tarina. Onko se kalastajien torppa vai liittyykö puolustushommiin vai minkälaista historiaa hirret kantavat? 

Hangossa oli jengiä, kuten aina. Jostain syystä Hankoon ihmispaljous ja elämänmakuinen meininki sopii ja tuolla se ei meikäläistä häiritse, pikemminkin ilahduttaa. Ja maisematkin on kuin Välimereltä, wow! Voisipa luulla, että tässä kiidetään pitkin Korfun rantoja... 

Aivan kuin ulkomailla...
Vuokrasimme satamakonttorin kupeesta jopot ja lähdimme tutkailemaan Hankoa. Harmiksi en kirjannut ylös vuokrahintaa ja enää en muista kuin sen, että huokeaa oli. Ensin rullasimme rantaa pitkin Casinolle, jonne olikin rakennettu varsin viehettävä ticotico-tyyppinen surffibaari. Ihastuin!




Baari oli sisustettu kierrätysmatskuilla, jotka myös olivat myynnissä. Nuo lasiputellit olisivat lähteneet matkaani mikäli olisin ollut liikkeellä jollain muulla kuin jopolla. J huokasi tässä kohtaa helpotuksesta, enkä ymmärtänyt että miksi. Hienoja lasipulloja on synti jättää tilaisuuden tullen hankkimatta.

Casinolta jatkoimme hetken aikaa päämäärätöntä pyöräilyä, kunnes päätimme pyörähtää Hangonkylän satamassa. Satamassa on 20 vierasvenesatamaa ja 650 venepaikkaa. Jos rauhaa kaipaa kannattaa tälle puolelle Hankoa kiinnittyä. Satamasta löytyy ravintola ja kahvila/satamatoimisto, jossa myydään mm. tuoretta kalaa ja kalaleipiä. Seurueen miehet herkuttelivat lohileivillä ja sitten olikin aika palata palauttamaan pyörät. 

Näkymät HSF:n terssilta 
Sitten jo nälkä huusi vatsassa, joten oli aika ryhtyä kokkauspuuhiin. Yhtään en muista mitä syötiin, mutta varmasti jotain hyvää, kuinkas muutenkaan... Aterioinnin jälkeen pienet nokkaunet ja terassikierrokselle. HSF:n kattoterassille on livebändi ja solisti vetikin varsin upeasti. Kaikki bändistä otetut kuvat ovat harmillisen rakeisia, eikä niitä siten tänne kehtoo laittoo... Satamaan saapui koko ajan lisää veneitä. Terassilta oli aitiopaikat satamaan ja oli mielenkiintoista seurata kuinka aina vaan tilaa löytyi ja sopu todellakin sijaa antoi. Aina kun näytti, että nyt on täyttä, löytyi jostain veneen mahtuva kolonen.

Hsf:ltä siirryttiin takaisin paattiin ja sitten repesi taivas. Vettä tuli enemmän kuin taivas kerkesi pudottamaan. Valtavia vesikarpaloita poukkoili ja pomppi kaikilla pinnoilla, meri suorastaan kuohui ja kupli kuin perunakattila. Meillähän ei ollut mikään hätä sisätiloissa, paitsi että pressupirulainen päästikin muutamasta yllättävästä kohdasta vesiä ohjaamoon. Vettä tuli siis niin paljon, että se ehti etsiä kaikki mahdolliset koloset joista valua sisään ennen kuin se ehti valua laitoja pitkin mereen. No, onneksi nuo veneet ovat tehty vettä kestämään. Ryöpytyksen keskellä emme viitsineet enää lähteä nauttimaan satamaelämästä, vaan jäimme paattiin ja uni siinä aika pian saavutti seilaajat. Ihana Hanko!

XOXO


Juttu jatkuu ja täältä löytyy kesälomareissun aiemmat postaukset
13.7 Poroholma - Pakkahuone
14.7 Pakkauhuone - Isokari
14.7 Isokari - Katanpää
15.7 Katanpää - Naantali
16.7 Naantali - Sandön
17.7 Sandön
17.7 Sandön - Kasnäs

sunnuntai 9. helmikuuta 2014

17.7 Sandön - Kasnäs


Aikahan tässä loppuu kohta kesken näiden kesälomapäivitysten kanssa, joten jatketaanpa.
Tässä kohtaa nostettiin ankkurit Sandön:ssa ylös ja keula kohti Kasnäsiä. Jotenkin tuo Kasnäs ei meikäläistä puhuttele. Aina hirmu täysi ja hurjat jonot saunaan... Mutta lukaisin jonkun blogia (harmikseni en keksi, että kenen) ja siellä Kasnäsistä ja sen lähiympäristöstä puhuttiin lämpimään sävyyn. Päätimpä, että annan vielä kyseiselle suursatamalle mahdollisuuden. Täytyy lienee tutustua kylpylään, luontopolkuun yms. yms.


Seilattiin siis Kasnäsiin yöpymään ja saatiin sataman viimeinen virallinen vierasvenepaikka. Osa purkkareista olikin jo parkkeerannut kahteen riviin. Eli tuonne kannattaa saapua vilkkaimman veneilykauden aikana viimeistään iltapäivällä mikäli paikan sieltä helposti haluaa. Satamassa kävi pyörähtämässä Puolan lipun alla purjehtiva pienikokoinen paatti, jonka kannella näytti olevan ainakin kaksi perhettä. Aika pitkä matka paatilla, jos Puolasta asti ovat tulleet.

Odoteltiin saunaan pääsyä melko pitkälle iltaan, mutta kiirehän ei mihinkään ollut. Ja odotus palkittiin sillä, että saunassa oli jo tilaa sen verran ettei ihmispalapeliä tarvinnut harrastaa. Aika pian painuttiin pehkuihin pitkän päivän päälle. Vaikkakin Kasnäs on suosittu ja piripintaan täytetty, niin silti se on todella rauhallinen satama. Että kyllä sieltä hyviäkin puolia löytyy ;)



perjantai 7. helmikuuta 2014

Astu Apolloon!

Ne keitä kiinnostaa tutkia sotaratsuamme tarkemmin, 
niin kurkatkaapa tänne.


Latasin muutaman sisäkuvan iloksenne (jösses, että niitä on vaikea ottaa ja varsinkin kauniita sellaisia) 
ja naputtelin hieman teknistä tietoa, siltä osin kun se mieleen on jäänyt.
Päivitellään tietoja sitä mukaa kun tarpeen on. 

Tervetuloa laivaan!