lauantai 25. tammikuuta 2014

Kippari kulkee

Viime vuoden venemessuilla liukassanainen myyntimies sai meidät tilaamaan Kippari-lehden. Hinta oli huokea ja kaupantekijäisiksi saatiin vaikka ja mitä. Jokainen aviisi on selattu ja osittain luettu, mutta hulppeahintaiset eivät osu ja pikakiituritkaan ei oikein omaan makuun uppoa, useimmiten kuitenkin jotain mielenkiintoista on löytynyt.

Tammikuun numero osui ja upposi ja sisältö kolahti.
hmmm... oiskohan näille käyttöä?
Tämän hankin!
Tarinoita saaristosta -artikkelit ovat parasta!
Tästä on ollut puhetta, joten lisätieto tulee tarpeeseen
Kuten myös tästä ja Tallinnaan taidetaan mennä jo tulevana kesänä...

maanantai 20. tammikuuta 2014

Pakkasen puraisema satama

Viime vuoden tapaan on jääkyylä ollut taas liikkeellä. Lauantain nappasin kameran ja painelin kotisatamaan. Hivenen myöhästyin auringosta, sillä se oli uppoamassa mailleen. Keli oli kirpakka ja viima viuhui siihen malliin, että tuntui kuin pää irtoasi. Kaunista kuitenkin oli, joten kannatti.

Paaluarmeijan pitkät varjot
Poijut talvisessa vankilassaan
Varikset viluissaan..
Uspenskin katedraalissa palaa valot
Hyytävän kylmää, ihan kohta jäätyvää vettä. Vaikuttava livenä.
Kesällä vilkas Skifferi on vetäytynyt talviunilleen.
Yksi raasu on jäänyt suojaa vaille

hmmm... mielenkiintoinen efekti tuossa ylläolevassa kuvassa. Nyt kun vielä keksisin, että miten se siihen tuli. Kamerasta fotariin, fotarista web-tallennuksen kautta Picasaan ja picasasta blogiin. Jossain tuolla välillä kuvaan pukkasi lumisadetta, ilman että sen siihen laitoin. En osaisi vaikka haluaisin. On tämä tekniikka vaan ihmeellistä. No kuvassa kuitenkin soutuvene värjöttelee lumisatteessa....

torstai 16. tammikuuta 2014

Kausilaskuri

Nyt se on sitten virallistettu eli tavoitteenamme on aloittaa kausi pitkänä perjantaina eli 18.4.2014. Merkkinä virallisuudesta on gadgeteihin, vai mikä lie, lisätty laskurihärpätin, joka laskee sekunnin tarkkuudella jäljellä olevan ajan h-hetkeen.

 Pienoisia paineita tuo tuo, sillä talvipakkasella veneen huolto on hivenen haasteellista ja aika paljon pitäisi tehdä ennen kuin paatti pudotetaan veteen. Täytyy varmaan hifistelyt jättää ja tehdä vaan ne mitkä ovat niin sanotusti pakollisia. Mut hei, ei oo enää pitkästi kun päästään vesille!

lauantai 11. tammikuuta 2014

Apollon joululahjat

Koska Apollolla on suuri rooli elämässämme piti hänenkin saada joululahjoja. Paketista paljastui muutama mustanpuhuva myrskäri eli myrskylyhty. Syksyllä niitä ei meinannut saada mistään kaupasta, onneksemme muutama löytyi rankan mylläämisen jälkeen omasta varastosta. Yksi kärsi jo tappion lasiosan ollessa kalliota heikompi, joten täyden kolmen sarja piti saada kokoon. Kun sattumalta kaupasta joulun alla lyhtyjä löytyi oli hankinta välitön. Syyspimeällä valaisemattomassa ja tuulisessa saaressa myrskylyhty on mainio kapine. Ei sammu ja luo ympärilleen pehmeää valoa, toisin kuin halogeenisohottimet yms. keinovalot.


Huomatkaa myrskylyhdyn takana oleva tapetista taiteltu teemaan sopiva lahjapussukka. Tapetin löysin Kodin Terran alelaarista ja tulen käyttämään sitä Apolloon liittyvissä "somisteissa". Myrskärien lisäksi Apollolle lahjoitettiin lupaus kuudesta leputtajan suojapussista. Näillä näkymin teemme ne itse siskoni kanssa. Täytyy vaan ensin tutustua lepuuttajapussin sielunelämään sekä materiaaleihin. Vielä pitäisi hankkia parit paukkuliivit retrokelluttajien tilalle sekä astimena toimiva lepuuttaja. Saakoon Apollo nuo synttärilahjakseen tai kauden aloituksen kunniaksi.

tiistai 7. tammikuuta 2014

Uuh, unelmien kylä

Nonni, nyt se unelmieni kylä olisi sitten myynnissä. Kylällisen verran punaisia torppia aivan meren kupeessa. Mieleen tulee taivaspaikka Strömsö (ohjelma) tai saariston lapset ja muuta nostalgisen unenomaista ja epätodellista. Jos olisin varakas ostaisin paikan pois kuleksimasta. Möisin muutaman mökin ystävilleni ja loppujen kanssa tekisin bisnestä. Kalastajakylä muuttuisi käsissäni unenomaiseksi hippikyläksi, omavaraiseksi sellaiseksi, jossa kellään ei olisi kiire. Ja jossa onni ja rauha ympäröisi meitä. Hankkisin kiikkustuolin ja räsymattoja ja ripustaisin kattoon himmelin. Pari pässiä pihaan ja possu lättiin röhkimään. Laskisin rannasta kaislaveneitä kirkkaan veden vietäväksi. Kesät olisivat kuumia ja talvet kirpeitä. Hiihtäisin jäällä kohti kesää ja pyöräyttäisin napakelkkaa.... Jaa, unelmia vai? No kyllä vain ja niin utopistisia ja ääriavaruudessa killuvia, ettei kauemmaksi enää pääse. Mutta ei haittaa, sillä ilman unelmoimista en olisi malttanut pötköttää päivää paikallani ja levätä, rentoutua. Ilman suuria unelmia ei pienetkään voi toteutua ja jos edes hippunen utopistisesta unelmasta muuttuu todeksi käy se minulle vallan hyvin. Voinhan ensi kesänä laskea kaislaveneen vesille ja jonain päivänä vesikin voi olla kirkasta... Eikä se räsymattokaan ja kiikkustuoli nyt ihan mahdottomia unelmia ole...

Kuvalainaus Iltalehdestä
Tämän hippikylä-unelman toteutumisen hinta olisi vaivaiset kaksi miljoonaa ja kaksisataatuhatta euroa päälle. Mikkihiirirahoja meikäläiselle...*joopa jooo* Jos kiinnostuit ja kukkaro antaa myöten, niin hankinnan voi tehdä täällä ja samaiselta saitilta löytyy uteliaille lisätietoa.

Kuvalainaus Etuovi.com
Sovitaanko, että jos hankit kokonaisen kylän tämän jutun pohjalta, kutsut Apollon miehistön kylään?

perjantai 3. tammikuuta 2014

See the Baltic Sea - Katso Itämerta


Pätkä Katso Itämerta -kirjan saatesanoista

Pukin "pikku" apuri, hyvä ystävämme Kalastaja Kettunen pakkasi joulupukin konttiin palan Itämerta. Rapisevasta joulupaperista paljastui erilainen, tämän päivän Itämerestä kertova lankasidottu kuvateos, jonka sivuille on taltioitu Itämeri kahden eri kuvaajan silmin niin pinnan alta kuin päältä. Ensivilkaisussa kuvista ei välttämättä välity kovinkaan paljon, toisella katselulla niihin tulee syvyyttä ja tarinaa. Kolmas kerta herättää ajatuksia... Pakko palata uudestaan ja uudestaan kuviin...
Kirjasta on jätetty valkohehkuiset purjeet ja kimmeltävät vedet ja henkeäsalpaavat auringonlaskut sekä turha gloria ja harhaanjohtava hehkutus. Mutta tilalla on jotain muuta henkeäsalpaavaa. Minä mietin ja lupaan taas kohdella Itämertani paremmin. Lihansyönnistä en kuitenkaan ole valmis luopumaan (viittaus). Jäin ehkä(!) kaipaamaan kuvaa öljyn tahraamasta linnusta tai muoviroskien täyttämistä rannoista. Joko kuvaajat eivät reissuillansa niitä kohdanneet (epäilen) tai ne on jätetty tietoisesti liian kliseisinä pois. Ja missä on talvi? Ehkäpä se piilee pinnan alla... Hyvää mieltä tuovat aurinkoiset "seiskytlukua" henkivät biitsikuvat. Kaiken kaikkiaan pidän kirjan realistisesta otteesta, kuvien tunnelmasta ja niiden asettelusta, lankasidonnasta ja paperimateriaalista. Erityiskiitokset kuvakohtaisista sijaintiteksteistä sekä siitä, että 20 % kirjan tuotosta lahjoitetaan Itämeren tukemiseen!

Kuvamaistiainen napattu kirjasta

Kuvamaistiainen napattu kirjasta
Kuvamaistiainen napattu kirjasta
https://www.taik.fi/kirjakauppa/product_info.php?products_id=312

Suosittelen! Ja haastan kaikki, joilla on vähäinenkin kosketus Itämereen hankkimaan kirjan!
Kirja kustantaa 40 e ja 20 prossaa siitä saa Itämeri.