Venemessut - 2017 - båt

Mutta missä
merikartta?

Muistatte ainakin parina viime vuonna olleen lattiaan teipatun merikartan. Sitä ei pettymyksekseni ollut tänä vuonna lainkaan. Höh! Pidin siiitä!

Mutta onneksi lyhyen matkan päässä kartan entisestä sijainnista löytyi ravintola Messi, jossa pääsi osaksi Albert Edelfeltin maalausta. Messissä sai tunnelmaan sopivan rekvisiitan päällensä ja sitten pylly penkkiin ja naps, kuva oli liitetty tauluun. Oma ilmeeni asentoineen oli niin huvittava, että jaksoin hekotella sitä pitkin päivää. Messissä lanseerattiin joku uusi snapsi, joka maistui ja tuoksui savulle. Pullo oli kuin Jägerin, mutta en saa niin millään päähäni mitä siellä lanseerattiin. Ja ei, muistinmenetys ei johdu snapseista. Messi oli muutenkin somistettu venemessuteemaan sopivaksi. Hauskoja tuollaiset teemaravintolat, joita löytyi myös yläkerrasta Loki-kahvilan muodossa. *Loki* on John Nurmisen Säätiön ylläpitämä merellinen palvelu ja yhteisö.

Ehdin messuille kaksi kertaa, maanantaina ja toisena messulauantaina. Lauantaina rynnistin messuille blogitapaamiseen, joka oli varmojen ilmoittautuneiden vähyyden vuoksi peruttu. Pidin tapaamisen siis itseni kanssa, pikkasen moinen touhu nauratti. En siis ollut ilmoittautunut varmaksi, koska koko messuilu oli epävarmaa lauantaihin asti ja siksi peruutustieto ei saavuttanut minua. Mutta eipä tässä mitään vahinkoa sattunut, sillä olin liikkeellä muutenkin. Tosin muita bloggaajia olisi ollut hauska tavata. Blogitapaamisia oli tarkoitus järjestää kaksi, toinen toteutuikin edellisenä lauantaina. Näitä tapaamisia luotsaa *Matkalla MerenneidoksiMerenneito*.

Olen aika huono messuostelija, siis ihan kaikilla messuilla. Nyt mukaan *Vestekiltä* lähti muutama imukupillinen mukiteline. Ei mitään kaunokaisia, mutta joskos asiansa ajaisivat. *Venelakat.fi* -yritykseltä, joka myy ihmis- eli ympäristöystävällisiä pintakäsittelyaineita, lähti mukaan öljyä ja lakkaa, joita voi muuten käyttää päällekkäin. Sikäli mikäli tuo projekti liikahtaa tänä talvena eteenpäin kerron kuinka sujui. Ja *PSS:n* osastolla täytyy aina piipahtaa. Nyt äänestin sitä kaikista värikkäintä tarraa, kuten viime vuonnakin. Viime vuonna jatkoon meni tasavärinen tarra, tällä kertaa kaikissa versioissa oli väriä. Ja jotain tarvitsee heidän osastoltaan napata myös matkaan ja ihan vaan tukemistarkoituksessa. Nyt ostin pussin salmiakkia. Ahvenanmaalaiselta putiikilta ostin mustikkalimun. Maistui muuten aidolle mustikalle, tuli kesäinen mieli. 

- jatkuu -