perjantai 2. tammikuuta 2015

Apollon kausi 2014



...oli pitkä, kaunis ja tapahtumarikas. Ikimuistoinen suorastaan. Ratsumme päästettiin piinastaan laskemalla se lainehille 11.4.2014.
Ensimmäinen varsinainen reissu tehtiin pääsiäisenä (18. - 20.4) ja silloin seilattiin aina Hankoon asti.
Pääsiäinen oli kauniimpi ja kuumempi kuin juhannus.
Juhannuksena oli kylmempi kuin jouluaattona 2013.
Viimeinen reissu tehtiin halloweenina ja lumisade (22.11) lopetti kauden kesken.
Apollo nostettiin 26.11, joten meripäiviä sille kertyi huikeat 228 päivää. Miten niin Suomen kesä on lyhyt?

Mittarilukema
kauden alussa 19 83,8
kauden lopussa 29 75,0
yhteensä 991,7 mpk.
Tunteja en jaksa laskea.
Ja polttoainekulutusta en laske, enkä myöskään suostu sitä ajattelemaan. Hitto, laskin sittenkin...

Tällä kertaa läntisimmäksi sekä eteläisimmäksi paikaksi jäi Hanko, toiseksi eteläisimmäksi Jussarö ja itäisimmäksi Norra Sandön.

Apollo oli miehitettynä yhteensä 71 päivää. Siitä kun vähentää laskun, noston ja koeajot jää yöpymisten saldoksi 67. 20 eri satamaa / laituria (+ kotisatama), joista kuudessa ei yövytty. Yöpymissatamien repertuaari ei reissupäiviin nähden oli kovin kummoinen.



Kauden saarista
Kiehtovin: Jussarö
Haastavin: Tallholmen
Tutuin: Sipoon Kaunissaari
Kylmin: Sipoon Kaunissaari
Kuumin: Norra Sandön
Ikimuistoisin: Sipoon Kaunissaari (Kiitos upeiden ihmisten)
Tympein: Sellaista ei kohdattu, ja sellaista tuskin kohdataan
Leppoisin: Stora Fagerö
"Komein" keli: Stora Fagerö (Tajunnan räjäyttävä ukkosmyrsky)
Lämpimin vastaanotto: Gölisnäs
Korkeimmat aallot: Porkkalan selkä ja Sipoon Kaunissaari

Muutenkin sujui hyvin. Ei pohjakosketusta eikä "miestä" yli laidan. Ei köysiä potkureissa eikä totaalisen stopin tekeviä koneita. Suurin moka taisi olla lippurikkomus (liputettiin ihan koko yö) ja suurin tragedia villasukkien katoaminen. Agrikaatti todettiin jälleen tarpeelliseksi ja sähköjohtojen uusimisesta puhuttiin taas. Myös koneiden termostaatit vaihdetaan vielä kertaalleen. Sähkövessaa mietitään. Ja aurinkopanelia kiitellään.



Kohtasimme joukon upeita ihmisiä, joista jäi muistoja pitkäksi aikaa. Kuulimme tarinoita ja kerroimme itse niitä. Istuimme iloisen riehakkaassa joukossa, mutta hiljennyimme myös keskenämme meren äärellä. Näimme ja koimme meren ja luonnon ja sen ihanat ihmeet. Kiitos, että tähän kaikkeen on mahdollisuus ja saamme kokea sen!

7 kommenttia:

  1. Kiva kuvaus menneestä kaudesta! :) Korkeimmat aallot osuivat meille tällä kaudella Sipoon Kaunissaaren kohdalla, aiemmin Porkkalan selkä on ollut ehdoton ykkönen tässä tilastossa ;)
    Jokainen kausi on aina omalla tavallaan ikimuistoinen, niin tämä mennytkin, joka oli teillä varmasti myös pisin? Ainakin pisin jonka minä tiedän ;)
    Nyt suunnataan katseet kohti kevättä ja lähestyvää veneen laskua. Hyvää alkanutta vuotta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia Ansku! Porkkalan selkä on takuuvarma vuoristorata, itseasiassa olisi viime kesältä yksi tarinakin kerrottavana... Jahka vaan ehtisi. Sipoon Kaunissaari yllätti meidätkin aallokoinnillaan, yleensä ne tienoot ovat olleet melko säyseät. Mutta eihän näistä keleistä koskaan tiedä =)
      Oikeassa olet, jokaisessa kaudessa on sitä jotakin. Mitään kautta ei varmasti koskaan kokonaan unohda. Aika tosin saattaa niitä vielä entisestäänkin kullata ;)
      Kevät on ihan kohta, sen kuulee jo kolkuttavan =) Aika menee niin nopsaan ettei perässä pysy. Ihanaista alkanutta vuotta myös sinulle!

      Poista
  2. Monia tuttuja paikkoja viime kaudelta meillekin, tosin se kiehtovin Jussarö on vielä kokematta, joten siinä ehdoton kohde tälle vuodelle - kohtahan se on jo kevät...

    Villasukkien katoaminen on kyllä jo HC juttu Suomen kesässä & veneilyssä, mutta onneksi selvisitte siitä ilman suurempi traumoja. :D

    Hyvää tätä vuotta toivottelee Aavan miehistö! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hetkinen, kyllähän tuo Jussarö on tuttu muutaman kesän takaa :D Jotenkin sekoitin Jurmoon, jota kovasti moni kehunut.

      Poista
    2. =) Sellasta sattuu, alkaahan molemmat samoilla alkukirjaimilla, kerrankos ne sekaisin menevät =D Jurmo löytyy "haluan käydä" -listaltani.

      Poista
    3. Joo, mitä tulee villasukkien katoamiseen niin aivan kamalaa =) Aion virkata liudan sukkia talven aikana tulevan kauden varalle, jotta katoamistilanteen kohdatessamme aina löytyy ainakin pari ellei pari paria. Ja juu, ei onneksi jäänyt traumoja, joskin olisi kiva tietää kadonneet missä sukat reissaavat =)

      Ja kiitos toivotuksista, toivottelemme takaisin mieleenpainuvia hetkiä vuodelle 2015!

      Poista
  3. Unohdit tragedioista kadonneen pyyhkeen arvoituksen :D

    VastaaPoista