Virkattuna veneilykauteen -tulos

Huomasin, että vuosi sitten hehkuttelin virkkaavani sukat, jotka tekstinsyöttö lystikkäästi muutti sukkahousuiksi. Noudatin blogilupauslinjaani ja en ikinä esitellyt sukkia. Nyt kuitenkin on aika ja tässä ne ovat!

Sukat on virkattu Novita Aava -langasta, jota ei näytä enää olevan saatavilla. Sukat on virkattu Taika.askartelija.fi-blogin ohjeella.

Sukat on mukavat ja pysyvät hyvin jalassa...

Ainoa mikä harmittaa, on etten tämän parempia kuvia saanut aikaiseksi koko kauden aikana. Ja se tietty, että lankaa ei enää myydä, niin jäi ne sukkahousut sitten virkkaamatta ;)

Virkattuna veneilykauteen

Veneilykauden starttiin on vielä aikaa ja meri-ikävää voi lääkitä valmistautumalla kauteen tekemällä tuikitärkeitä asioita, kuten asiallisia asusteita. Meikä meinaa virkaa kuvan langoista popparipipon sekä sukkahousut. Täytyyhän nuo asiat olla kunnossa, kun merille lähtee ;)
Laitan kuvaa valmiista tuotoksista, sikäli mikäli niin pitkälle pääsen. Olen hyvä aloittamaan, mutta maaliin asti en aina pääse. Ehkäpä meri-ikävää siivittää saattamaan tämän projektin loppuun ennen kauden alkua...

Ps. Tämän jutun jukaisussa on käytetty edellisen jutun kameraa, wifi-toimintoa, Samsung-lätkyä  (tabletti) ja blogger-softaa. Ihan kaikki ei mennyt joihin,  mutta treenaa lisää...

Edit: Tekstinsyöttö päätti puolestani, että virkkaan sukkahousut. Sukkia oli tarkoitus tehdä,  mutta katsotaan nyt mitä tuleman pitää ;)

Ziikaa mun paattipopoja

Joskus saatoin mainita, että maailman parhaat Merrelin tossut vain yhtäkkiä ottivat ja katosivat. Ei löydy mistään, liekö jollekin vorolle kelvannut tai vahingossa mennyt venenyssäköiden joukossa roskiin. Niitä kenkiä olen surrut niin paljon kun kenkiä nyt voi surra. Mutta nyt minulla onkin uudet ja hyvinkin koriat popot. Vai mitäs sanot nuista?

Lacosteen tossut tulivat Viking Mariellalla vastaan kuin vahingossa, mutta se oli rakkautta ensisilmäyksellä. Vaaleat pohjat eivät värjää veneen kantta ja popot ovat höyhenenkeveät ja taipuisat. Luulen, että myös kansipito on mainio. Kosteuttahan nuo eivät pidä, mutta kuivuvatkin varmasti nopeasti. Ja ennen kaikkea näkyvät! 

Taitaa olla ensimmäinen Lacoste-asia minkä olen ikinä omistanut. En muista, että nuoruudessa pikeepaidan rintamusta olisi koristanut krotiili...

Veneilykuume sen kuin vain nostaa päätänsä. Maltti on kuulemma valttia, muttei nyt kyllä meinaa olla malttia!