Chilliä menoa

Herttinen sentään, tässä on nyt otettu niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin lungisti koko kesä, etten ole edes tajunnut, että edellisestä postauksesta on vierähtänyt melkoinen tovi. Pää pursuaa jutun juurta ja kesäkin on tarjonnut melkoisen määrän kokemuksia, mutta kukakohan ne paperille asti saattais? En tiedä, ehkäpä panostan taas tulevaan talveen ja otan chillisti tämän(kin) kesän blogin osalta.

Tärräytän tähän nyt kuitenkin toukokuun puoleen väliin sijoittuneen Sipoon Kaunissaaren kuvakimaran. Mitä niitä hilloamaan, koska Kaunissaaresta olenkin jo aiemmin oman mielipiteeni kertonut, eikä se mihinkään ole muuttunu. Minä siis pidän siitä(kin) saaresta. Aiempi Kaunissaaristoorilöytyy täältä.

Perinteinen matkakumppanina toiminut orvokkiamppeli oli hankittava jälleen. Myöhemmin kyseinen kaveri kelpasi jollekin pitkäkyntiselle, joten empiirinen tutkimus jäi harmikseni kesken. Toivottavasti se joku pitää orvokistani huolta ja minä yritän uudelleen ensi vuonna ja toivottavasti paremmalla onnella.

 Ketunleivässä on niin kaunis kukinto ja läheltä katsottuna siitä löytyy upeita sävyjä.

 Kaunissaaren kahvilan katossa killuu upea lamppu. Ihmeellistä kyllä, sain otettua kuvan niin ettei siinä ole kohinaa... 

Kahvilasta löytyy koristeena toimiva erittäin kaunis ompelukone. 

 Kippari testasi paikan lohisopan ja tykkäsi. "Sattumia" oli runsaasti ja koostumus sakea. Hinta e jäänyt mieleen...

 Silloin vielä kukkivat valkovuokot... 

 Sananjalat juttutuulella... 

 Kuin kovetettu sulka... 

 Mikä lie, mutta kivat sävyt

 Ettäs tiiät!

 Silloin niin pieni, nyt samaisesta oksasta saisi tuuhean vastan... 

 Kaunissaareen oli tullut tälläiset kierrätyshenkiset pömpelit. 

 Näsiä lehdessä. Saman Näsiän kukassa näkee täältä. 

 Leskenlehti käsittämättömän sävyisenä, vai onko tuo joku muunnos?

 Keltavuokko kenties? 

 Pömpelö pölytyspuuhissa. 

 "Ruokaaaaaa, ei ku roskia". Ei kun nehän onkin jo kerätty pois. 

Apollon myrskärit ovat nykyä muotoa led + patterit = paloturvalliset.

- juttu jatkuu, jahka kerkiä -

ps. Meillä oli niin upea 3,5 viikon meriretki, että sen kyllä haluaisin kanssanne jakaa.... 

Keväinen koeajo

Veneilytahtimme on ollut melko verkkainen, sillä jotenkin tähän kevääseen on osunut paljon kaikenlaista tapahtumaa. Vappuviikonlopun jälkeisenä viikonloppuna (9.5.15) meillä oli ilo kaitsea suloistakin suloisempaa Jörö-labbista. Veneeseen tottumatonta ja hyvin kookasta teiniä ei viittinyt rääkätä tunkemalla sitä veneeseen, joten meidän oli vain tyydyttävä muutaman tunnin koeajoon. Koeajo oli turha, mutta hauska. Koneongelma ei poistunut, sama vaiva jatkui edelleen. Makeanveden ongelmat sen sijaan oli ratkaistu kytkemällä lämmin vesi kokonaan pois. Lämpimään veteen palataan sittten joskus, ehkä syksymmällä tai talvella tai... Kävimme koeajolla pyörähtämässä Gåsarissa, jossa kevät oli jo pitkällä, huomattavasti pidemmällä kuin edellisellä käynnillä. Tässä kuvakimaraa sittä reissusta.

Ihana koiraystävä Jörö

Terttuselja alias paskanmarja

 Knoppina tuosta paskanmarjasta, että se on ensinnäkin haitalliseksi luokiteltu vieraslaji eli Suomen luontoon kuulumaton puska. Se kasvaaa useimmiten runsasravinteisissä paikoissa ja siksi sitä tapaakin usein huussien ja kompostien läheisyydessä ja siitä tulee kansanomainen nimi Paskanmarjapuu.

-atshiiiiiiiiiiiiiiiiii-

Tappimetsä

Vappu veneellä

Viiveellä saapuvat juttuni, mutta kaippa se on parempi kuin ei mitään... Edellinen reissupostaus ajoittuu viikkoa ennen vappua ja tämä juttusetti käsittelee vappua. Vapusta tosin on niin kovin aikaa, ettei sitä kukaan enää muista. Hädintuskin minäkään...

Vappuaattohan osui torstaille, mutta me majoituimme jo keskiviikkona Apolloon. Keskiviikon keli oli törkeä, satoi enemmän kuin pystyi ymmärtämään. Tuntui kuin taivas tulisi niskaan. Illaksi onneksi kaunistui, joskin kylmä oli kuin jäätiköllä. Ei luvannut hyvää vapulle. Istuin veneessä ja odottelin kipparia saapuvaksi. Polttelin kynttilöitä ja tein töitä tunnelmallisessa miljöössä. Ihmeellistä tämä tekniikka, kun pienestä lasikuilukiulusta käsin voi hoitaa duunit ja jättimäiset liitetiedostot maailmalle.
Kipparin saavuttua oli pakko käydä kantabaarissa lasillisella. Siis aivan pakko! 

Torstaiaamu valkeni kuivana, muttei niin järin lämpimänä. Nousimme, söimme ja lähdimme omiin hommiin. Molemmilla oli tilanne, että työt veivät iltaan asti, joten liikkeelle ei oltu lähdössä vaan tarkoitus oli ottaa juhlahumu vastaan keskustassa. Ja näin me teimmekin. Ystäviä piipahti veneellä kilauttamassa kuplivia yhteen ja siitä rantauduimme vapun viettoon.

Aamuyöstä hipsimme Kallion ja Hakaniemen hiljaisia kujia pitkin kesäkotiimme ja uinuimme onnellisina seuraavaan päivään. Meillä oli suunnitelmana, että suunnitelmaa ei ole. Olimme varustautuneet saari- sekä kaupunkielämään, joten pystyimme menemään tunteella. Jäimme maihin tai siis Apolloon.

Apollolla vieraili päivän mittaa brunssiporukkaa, mikä oli erihauskaa. Uusia tuttuja ja uusia juttuja =) Jalkauduimme jälleen Kallioon, josta kömmimme kesäkotiimme huomattavasti edellistä iltaa aikaisemmin. Uni maittoi ihanasti.

Makutestissä mustaviinimarjalonkero. Mun makuun ätläkkää ja esa-anssista. Ehkä jääkylmänä jääpaloilla varustettuna hikihelteillä yksi saattaisi maistua... 

Kukas on pöydän poikki tassutellut =)

Lauantaina pohdimme pitkään, että irrotammeko köydet vai siirrymmekö kotiin. Sunnuntaille luvattiin kehnoa keliä, joteen päätimme että monen päivän veneily riittää siltä erää. Päätöstä tuki makeavesijärjestelmän "räjähtäminen" ja toisen koneen ongelmat. Kamppeet kasaan ja kotiin siis! Taakse jäi hivenen erilainen veneilyreissu...

Sunnuntai valkeni poutaisena ja kauniina, mikä sinänsä tympi, sillä olisi ollut komeaa olla jossain kauniissa saaressa. No, välillä säätiedotukset eivät tiedä mistään mitään ja itsekin tekee huonoja valintoja. Päivä osoittautui kuittenkin erinomaiseksi, joten sekin harmi osoittautui hetkelliseksi.

Siisti biitsi

Juuri nyt olisi meneillään Pidä Saaristo Siistinä ry:n järjestämä Siisti Biitsi -tempaus. Olethan sinä mukana? Minä en, eikä meidän venekuntamme häpeäksemme ole kykeneväisiä osallistumaan. Huijaan itseäni muistuttamalla pääsiäisen aikaan sijoittuvasta roskien keruusta ja omasta ympärivuotisesta "älä roskaa" toiminnasta. Mutta jos sinulla on pienikin mahdollisuus rantautua, tartu toimeen ja siivoa biitsi! Lisätietoja löytyy Siistin Biitsin -sivuilta eli klikklik vaan!

Roskiaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa! Roskapussi nälkäisenä

Olimme viime viikonloppuna Sipoon Kaunissaaressa. Olimme siellä myös pääsiäisenä, jolloin saari oli niin sanotusti kiinni. Siivosimme siellä silloin pienen pläntin keräämällä roskia. Nyt otin roskapussin mukaan lähtiessämme 5 km lenkille saaren ympäri. Ajattelin osallistua "Siistiin biitsiin" etukäteen. Mietin vielä pussia pakatessani, että se tuskin riittää mihinkään. Täyttyy todennäköisesti heti. Yllätyin ääripositiivisesti, sillä kuljimme saaren ympäri ja sain pussin pohjalle vain joitakin roskia. Ero oli huikaiseva pääsiäiseen nähden. Oliko saarelaiset vai henkilökunta vai kuka lie saaren siivonnut kokonansa, niin ero oli riemastuttava. Yhtään ei harmittanut "turhaan" kantaa puolityhjää säkkiä ja hikoiluttaa kättä kumihanskassa. Hyvä kaikki luonnonhuomioijat!

Liebster award -haaste

Blogeissa kiertää silloin tällöin haasteita ja blogillamme on ollut ilo ja kunnia tulla joitakin kertoja haastetuksi. Hykertelen otettuna haastetuksi tulemisesta, mutta silti vastaaminen on vain jäänyt. Ei siksi, että haasteet olisivat merkityksettömiä, vaan ajan puutteen vuoksi yleensä. Ja sitten kun asia venyy, niin se vaikeutuu ja venyy ja lopulta jää. Kiitos siis kaikille, jotka olette haastaneet minut/meidät, arvostan ja yritän jatkossa hoitaa homman kunnialla himaan.

Tässä Aava kutsuu -blogin Vedenneidon haastekysymykset vastauksillani höystettynä. 

1. Mikä sai teidät aloittamaan veneilyn/ purjehduksen?

Isäni. Olen aina pitänyt merestä  ja se on kiehtonut aina. En kuitenkaan koskaan ole osannut ajatellut että olisin veneilijä. Saimaa ja soutuvene oli niitä tutumpia juttuja. Isäni meinasi ajan puutteen vuoksi myydä silloisen veneensä ja haastoi meitä jakamaan harrastusta kanssaan. Muutaman testiseilaamisen  jälkeen olimme rakastuneitaa ja siitä se sitten lähti. Paluuta ei ole, enkä haluaisikaan sellaista olevan.

2. Mikä vesillä olemisessa on parasta?

Työnarkkari pääsee irti ja relaa! Myös rauha, arjettomuus, rentoutuminen, kauneus, kokemukset, luonto, haasteet, yllätyksellisyys, yhteys, tuoksu, aaaaaaaaaaaaaaaaaaa ihan kaikki =)

3. Mikä on mieleenpainuvin kokemuksesi vesillä?

Apollon nouto Raumalta. Koko matka kokonaisuudessaan oli seikkailu, mutta väli Kasnäs - Hanko oli jotain sellaista, mitä ei unohda koskaan. Hernerokkasumu ja näkyvyys 30 m. Sähköiset navigointivehkeet toimivat epävarmasti ja navigointi oli tehtävä perinteisin menetelmin paperikartan ja kompassin avulla. Julmetun jännää ja hermosäikeitä venyttävää!

4. Lempiruokasi veneretkillä (maissa tai vesillä ollessa)?

Grillimakkara tikunnokassa paistettuna. Tämä johtuu siitä, että yleensä tuo kyrsä käristetään upeiden kokemusten keskellä. Eli makkara on yksi ainesosa kokemusten "lautasella".

5. Joko rantautuminen sujuu ilman stressiä? :D

Joo ja ei =) Välillä menee kuin vanhalta konkarilta ja toisinaan mikään ei suju edes sinnepäin. Kommunikointikone on epäkunnossa ja ei kuule mitä toinen yrittää sanoa, tuuli painaa ja ohi mennään =) Olisiko tässäkin se, että jos edes vähän jännittää on asiaan valmistautunut paremmin kuin ilman jännitystä, siis samalla tapaa kuin esiintyvillä henkilöillä ;)

6. Lempikohteesi, jossa olet siis jo käynyt?

Mahdoton vastata, en pysty =) Kaikki saaret on erilaisuudessaan erityisiä. Jos käyntimääriä laskisi per saari, niin idässä Sipoon Kaunissaari ja lännessä Inkoon Stora Fagerö... Mutta kuten sanottu, en saa päätettyä ja hyppään yli =)

7. Kohde, jonne haaveilet pääseväsi?

Bengtskärin majakalle tai mille tahansa "ulkomajakalle" ja mielelläni vielä niin, että siellä pääsisi yöpymään.

8. Oletko enemmän meri- vai järvi-ihminen?

Molempia. Lapsuuden kokemukset sijoittuvat järvimaisemiin ja nyt viimeaikoinan aikaa on vietetty enemmän merellä. Voiko vastata olen vesi-ihminen?

9. Unelmiesi purjevene/moottorivene?

Toimiva vene =) Iäkkäissä veneissä vikojen määrä on stabiili, joten viaton vene olisi kiva. Olisikohan unelmien vene nykyistä uudempi, tehokkaammilla koneilla ja yläohjaamolla varustettu nykyisen pohjaratkaisulla oleva plaanari.

10.Heikkoutesi?

Ehtymätön mielipidevarasto, liika analysointi, liika ajattelu, tehdessä tosikkomaisuus, joidenkin korviin kärkkäys...

11. Vahvuutesi?

Kamelonttimaisuus, ennakointikyky, luovuus, idearikkaus, heittäytymiskyky, sitkeys, kyky nauttia, päättäväisyys...

Kiertelin ja kaartelin blogeja ja suurin osa oli jo haastettu, joten jätän jatkohaastamisen väliin. Lisään kirjoita-listalleni Tuulta ja Tyrskyjä -blogin Anskun heittämän haasteen.